keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Talvi

Saapuu näköjään varmasti, talvi nimittäin.

Ehdin jo oikeastaan ajatella että voidaan se väliinkin jätttää, kun ei jouluksi lunta kuulunut.
Kasvit alkoivat puskea uutta kasvua ja oma mieli makasi pihan savessa. mietti jo, että helpommalla pääsisi kun alkaisi ulkohommat jo.

Sitten talvi tuli yhtäkkiä. Hirmuisia tulipalopakkasiakin ehti pidellä.
Hiihtolomalle luvattiin leutoa säätä ja lunta.
Nyt lunta on tupruttanut useina päivinä-
 aletaan olla samoissa metrimäärissä kuin parina aiempana vuonna.

Lapset nauttivat hiihtolomaviikosta.
Kirmaavat ulos lumisotaan, lumilinnaa rakentamaan
tai mäkeä laskemaan.
Hiihtää voi jopa omassa pihassa -ainakin pienimmät- paremman puutteessa.
Itse olen pysytellyt pääosin sisällä virkkuukoukku kädessä, koirien seurana.
Lapset viihtyvät pihalla hetken kerrallaan ja kohta jo eteisessä on punaisia poskia kiljumassa nälkää.

Pelataan lautapelejä, korttipelejä, leikitään legoilla, painitaan ja juostaan ja kun meteli yltyy liiaksi, vihjaisen että ois taas vissiin aika mennä ulos. Viuh- ulkovaatteet pattereilta päälle ja meno jatkuu pihalla.

Tätä toistuu ....illalla simahtavat sänkyihinsä.

Jätetään välistä ne: "Miksei saada pelata "ängripöödsiä.", "Toi kiusaa!", "Toi on ihan tyhmä!", "LOPETTAKAA!!!", "Haluun karkkia!", "Tylsää, mä en haluu leikkii noitten kaa." , "Miksei me IKINÄ mennä laivalle?", "Miksei nyt menty sinne kylpylään?", " Oikeesti ihan epäreiluu." jne jne jne jne jne.

Mies on ilonamme myös tässä loppuviikolla. Hän on vienyt lapset luistelemaan ja pulkkamäkeen tuohon lähelle. Itsekkäästi en mennyt mukaan. Olenhan keikkunut siellä kentän ja mäen reunalla kaikki aiemmat viikot ihan täysipäiväisesti.
Iltaisin mies on tehnyt kuraa ja tasoittanut kellarihuoneen lattiaa-kyllä se jonain päivänä valmistuu.
Lupasi tuo viedä lapset uimaankin joku päivä juuri remontoituun halliin.

Metsässä koiralenkillä pikkukoira nauttii lumesta täysin rinnoin. Pysyy kyllä visusti poluilla kurvaillessaan vapaana. Polun vierellä voisi upota jäljettomiin!
Vanhus kuorsaa-sanan varsinaisessa merkityksessä ja pistäytyy ulos pikaisesti tarpeilleen.
Whippetti nukkuu ja lähtee kyllä innoissaan muiden mukaan kunnes ulkona tajuaa erheensä ja pyrkii pikimmiten sisälle.

Halpoja on lasten huvit. Viime viikolla keksivät että olisi varmasti kiva mennä saunasta hankeen hyppimään-harmi ettei talvella pääse mummin ja ukin mökille.
Tuumasin, että mikään ei estä pomppimasta meidän takaovesta puhtaaseen vastasataneeseen lumeen.
Sinne ne epelit menivät ja vieläpä useaan kertaan! Esikoinen arkajalka ei tainnut uskaltaa ja välivelikin koski lumeen vain varpaillaan. Pikkuveli mennä viipotti takapihalla niin että piti jo huudella hänet sisälle ettei sairastu pahemmin. Neiti rimpsessakin taisi käydä hangessa tekemässä lumipalloja useamman kerran.
Mahtoi naapureita naurattaa :D

Intopii antoi minulle sydämellisen tunnustuksen.
KIITOS!

Tunnustus on tarkoitus jakaa viidelle blogille, joilla on alle 200 lukijaa.
En voi tunnustusta takaisin antaa-vaikka sen ansaitsisitkin :)

Ehdottomasti tunnustuksen ansaitsee Susikairan Akka.
Täydellisen kuvaava sana on VERTAISTUKI, myös hersyvä huumori ja kyky repiä hirtehistä iloa arjen mutkista ja kiemuroista. Säkkikaupalla semmoista elämänsuolaa, jota jokainen tarvitsee.
Lukiessa on itkettänyt ja naurattanut, ja itkettänyt ilosta.

Toinen, vielä uudehko blogi on Kontrastiinan .
Hänen kohdallaan olen tietysti puolueellinen, sillä kirjoittaja on oikeasti ystäväni.
*halaus*

En taida jakaa tätä enempää eteenpäin, sillä ne jotka lukemistani blogeista ansaitsevat juuri tämän tunnustuksen, ovat sen jo saaneet-jopa useaan kertaan.



p.s. Meidän hassut lapset muuten hyppii jälleen hangessa.
Isi-kulta kun suostui mielellään lämmittämään saunan normaalia useammin näin lomalla.
Tuolla ne viuhtoo hangessa!

Ihania talvipäiviä juuri sinulle!




2 kommenttia:

  1. Onneksi kiitin sinua sydämellisesti: sain samalla tutustua kahteen uuteen mainioon blogiin. Varsinkin Susikairan Akka kolahti kuin katolta pudonnut lumiköntsä.

    Kiitos, siis, tästäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Tuo oli kyllä ehdottoman nappiin osunut kuvaus!

      Ei kestä. Itse aikanaan Susikairaan eksyin jonkun blogista ja onneksi silloin oli joululoma sillä melkein samalta istumalta luin koko blogin alusta loppuun.

      Poista