Helppoa ja nopeaa

Tulipa taas jälkijunassa mieleen kirjata ylös nopeita ja helppoja arkiruokia.

Katkarapu-kasvis-nuudeli

Otetaan mitä sattuu löytymään kasviksia,  silputaan pieneksi.

Vaihtelun vuoksi tai siksi, ettei ole, toimii myös ilman kasviksia. Tuoreet/pakastetut käy.

Silputaan sipuli pieneksi.

Kuullotetaan ne kuumalla pannulla öljytilkassa.

Maustetaan oman maun mukaan. 

Chiliä, soijakastiketta, kalakastiketta tms. Itämaisia mausteita.

Heitetään joukkoon vettä ja  kuivia, maustamattomia nuudeleita, jotka imevät veden itseensä nopeasti.

( yleensä hiukan murskaan pussissaan olevat nuudelit, jolloin ruokaa on helpompi sekoittaa, annostella ja syödä)

Kun neste on imeytynyt nuudeleihin ja ruoka vaikuttaa kypsältä, jäiset katkaravut vain mukaan. Sekoitetaan hiukan ja seesamöljyloraus antaa viimeisen silauksen.

Tällä kertaa ripsottelin vielä tarjolle herneenversoja. Sopivat hyvin.

Seuraavasta herkusta en tullut ottaneeksi valokuvaa mutta mielikuvan voi loihtia tekemällä ruoan.

Sieni-tryffeli-pasta

Kanttarelleja

Suppilovahveroita

Sipuli

Nokare voita

Kermaa

Pippuria

Suolaa

Tryffeliöljyä

Chiliä

Liraus sitruunamehua

Pastaa 

Pecorinoa

Keitä pasta.

Paista kuumalla pannulla sienet ja silputtu sipuli voissa.

Mausta suolalla, pippurilla ja chilillä, säilyttäen sienten maku.

Lorauta joukkoon kermaa, anna hautua hetki.

Lisää tryffeliöljyä ja liraus sitruunamehua.

Laita raastettu pecorino kastikkeeseen, ja keitetty pasta. Kierittele kaikki yhteen ja tarjoile.

Pidä huolta, ettei kieli mene mukana!

Kevätsiivous

Aamulla auringon kutkuttelemana päätin kuljeskell pihalla.

Omenapuut kaipaavat kipeästi leikkausta.

Piha oli yön jäljiltä jäässä. 

Nypin roskan sieltä, kuivuneen oksan tuolta.

Ihastelin pientä lumikelloa, joka urhoollisesti julistaa kevään saapuneeksi.

Se ei reppana tiedä sääukkojen uhkauksista takatalven suhteen.

Lapset saapuivat koulusta ja jatkoimme läksyjen jälkeen ulkopuuhia.

Innokkaat keikkuivat omenapuissa leikkaamassa pikkuoksia.

Lakaisin pientareelta pahimmat sorat.

Pitkäturkkisten koirien kanssa tämä talvi on ollut kammottava sotkun ja kuran aikakausi. 

Nyt tiet ovat jo kuivat mutta pöly on pinttyvää laatua.

Aamupäivän jäljiltä itseasiassa välillä kipaisin sisälle syömään ja pesin yhden kurakoiran.

Tuo nuorin kun innostui leikkimään pihalla ja maa ei enää siinä vaiheessa ollut jäässä!

Miten hupaisaa sen mielestä olikaan juosta kuivien heinä-ja risukasojen läpi ja haastaa leikkiin!

Suihkun kautta harjaukseen, niin silkkiturkki saa viihtyä sisällä iltapäivän.

Lapset innostuivat siivoamaan vielä leikkimökin.

Pesivät ja puunasivat ahkerasti.

Aurinko alkaa painua metsän taa.

Keitin talven viimeisen glögin, kaivoin kaapeista pientä suolaista purtavaa, juustoa ja ruisleipää.

Vein leikkimökkiin evästarpeet.

Tule kevät!

Tämä pentunen täytti jo 1-vuotta! Minne aika menee!?

Oli yhtä juhlahumua viime viikonloppuna. Pidimme triplajuhlat  aikuisille.

8, 9 ja 10- vuotiaat saivat jokainen oman kakun.

Laskiaista

Meillä oli viljaisa viikonloppu. Lauantaina tein nopeasti iltapalaksi juustoisia teeleipiä.

Lempparireseptini löytyy monesta paikasta. Helppo tehdä, kun voi vain sekoittaa aineet, nostella nökäreet pellille ja paistaa. Ei sotkua, kohotusta tai muitakaan työvaiheita liiaksi.

Aamulla herättiin lumisateeseen. Maa muuttui valkeaksi. 

Päätin pistää hellaan tulet ja paistaa amerikkalaisia pannukakkuja aamiaiseksi. Kummilikka oli yökylässä ja pikkuneidit viettivät luppoisaa aikaa keskenään.

Muutamassa tunnissa kaikki lumi suli pois.

Ei pulkkailtu eikä hiihdetty, eikä tehnyt edes mieli ulkoilemaan tuonne kuraan.

Esikoinen leipoi laskiaispullia koko perheelle.

Jokainen sai valita mieleisensä tilauksen.

Mantelimassalla vai hillolla?

Omatekoinen mansikkahillo ja kermavaahto oli kyllä taivaallista mutta oma kannattajajoukko oli mantelimassalla ja kermavaahdollakin. Useimmat halusivat molemmat.

Tämä talven irvikuva ei meinaa millään antaa periksi mutta hellan lämmössä leipomusten tuoksussa sen voi yrittää unohtaa.

Tänään maa on loskainen.