Minä otin pikkukoiran asemalle, oli hyvää sosiaalistamista sille. Vilkutimme laiturilla varpaat kohmeessa.
Käveltiin kohmeiset varpaat lämpimiksi aseman puistossa. Pikkukoiralle hyvä juttu, uusia hajuja ja ihmeteltävää kiireisessa kaupungissa. Ajettiin kotiin.
Söin lounaaksi salaatin, jonka nappasin valmiina kaupasta eilen. Pesin vanhuskoiran , pesin vessan, huokaisin olohuoneen, keittiön ja makuuhuoneen kohdalla. Istuin sängylle lataamaan kuvia ja tässä se päivä vierähti.
En siis tehnyt tänään mitään. Huono omatunto on suoraan sanottuna mutta muuten ei harmita.
Kai ne kaikki tekemättömät asiat odottavat minua huomennakin? Hermolepoa tämäkin?
Ihana päivä sinulla! Miksi meidän perheenäitien pitäisi muka kotona aina painaa niska limassa ja siivota (muiden jälkiä)? Saa kai tässäkin työssä pitää vapaapäiviä...?
VastaaPoistaJa voi noita teidän koiria. Toiset on niin suloisia.
Olen koittanut opetella laiskottelun jaloa taitoa-vaikeaa se on mutta vuosi vuodelta olen siinä taitavampi. Olen monet kerrat kysynyt: Missä on minun "pikkujoulut", "kahvitunti", "lounastauko" tai "vapaapäivät"?
VastaaPoistaKoirat on parasta seuraa laiskana oleiluun. Sen rennommin ei kukaan tässä maailmassa pysty olemaan ;) Tai no kai kissat osaa saman taidon, meillä vain ei asu yhtään kissaa-tosin Whippet hyvin usein vaikuttaa kissalta...
Mulla oli kyllä pikkujoulut siellä Tukholmassa :-) Suosittelen!
VastaaPoistaNo minä odotan keväistä puutarharetkeä tuonne eteläpuolelle merta ;) *kuin kuuta nousevaa* Viime vuonnakin oli niin mukava reissu. Vaikka vain vuorokausi, niin sekin on ihana irtiotto kun ei ole vastuussa mistään eikä kenestäkään (paitsi itsestään, mutta sen suhteen ei ole koskaan ollut mitään ongelmia) :D
VastaaPoistaPelkästään tämä on tuntunut tänään juhlalta kun ei ole tarvinnut viedä eikä tuoda ketään mistään-minnekään. Pienet on ihmisen ilot.
Vietin ihanan ja _rauhallisen_ aamupäivän ystävän seurassa. Hänellä pieni vauva ja minulla pieni koira, nukkuivat sylissä. Teetä ja sympatiaa oikein hyrymykky!