Runoja

Olen aina lukenut paljon-myös runoja.
Myönnän olevani heikkona runoihin.
Viimeksi kirjastosta tarttui matkaani pari opusta.

Heli Laakosonen : Sulavoi
Ei tehnyt minuun ihan niin suurta vaikutusta kuin jotkut yksittäiset runot, joihin olen muualla törmännyt. Tykkään hänen runoistaan kyllä ja murteesta ylipäätään.
Melkolailla hurtti huumori sävyttää ihan oikeista aiheista kirjattuja runoja. Muutama poiminta.

" AVIOEHTO

Ehto o ehrotoine.
Eräpäivän mennä mettä.
Määl tarkoteta munt ja sääl sunt.
Sopimukse saa purkka jos ossa koota kans.

1. Jos sää lähret, mää saan pittä kaik.
2. Jos mää lähren, otan sunt mukka.

Allekirjotus tähä ____________________________ "


" EI VOITTU SANNO VASTA

Suvi ol ollu koko talven kanalanvintil.

Ens mee hajetti ja huhuiltti,
sit ajateltti, ete ol varma kaupunkissaka enä.

kastelukannus hän murjot vartomas meit,
ol oikke loukkantunu näköne,
ko mentti toukokuu alus hakema pihakeinu alas.

Meijän pit ol suvel hyvi lempiöi ja helli
ja antta periks kaik häne hullutukses.

Yhes hee päättivä vihervarpusten kans
mihe aurnkonkukkasekki istuteta.
Koitin kyl vastusta- trapu eres o huano paik-
mut sihe nee laitetti ja siin ne saiva ol. "

:D