torstai 31. joulukuuta 2009

Vuoden viimeinen päivä

Elän hyvin vahvasti vuodenkierron mukaan.
En tule asiaa useinkaan ajatelleeksi.
Jouluna olen ilosta huolimatta usein surumielinen.
Nykyään tuntuu ettei ole joululaulua joka ei saisi minua itkemään.
Olen aina rakastanut joululauluja mutta nykyään niin moni niistä osuu vieläkin enemmän sanoituksillaan ja jos ei sanat niin joku tietty melodia saa aina kyyneleet silmiini.

Uuden vuoden koittaessa puhkun yleensä intoa.
Kevät on jo oven takana. Vaikka nautinkin kunnon talvesta, upeista lumisista maisemista.
Odotan jo kevättä, sitä miten kasvit nousevat maasta ja puutarha alkaa kukoistaa.
Haluan unohtaa sen tosiasian että pitkään piha on kurainen lillinki ja manaan kevään syvimpaan pimeyteen minkä tiedän. Nyt on talvi ja koko maisema on talven ihmemaata joka muuttuu keväällä kukkamereksi. Se valaa ihmiseen hyvää mieltä. Kesä vilahtaa aina yhtä nopeasti ohitseni. En nauti helteistä mutta kesän vehreys ja kauneus huumaa minut joka vuosi uudelleen.
Syksyssä odotan kuulaita kirpeitä päiviä. Haluan unohtaa monen kuukauden harmauden ja sateen.
Syksy on aina hieman synkeää aikaa mutta loppusyksyllä alkaa jo odottaa joulun tunnelmaa...

Nyt vanhaa vuotta katsoo viisaana. Näkee mitä kivaa on tapahtunut vuoden mittaan.
Huomaa että kurjat asiat eivät kuitenkaan olleet maailmanloppu.
Tämä on ollut jonkinlainen selviytymisvuosi omalla kohdalla.
Takana vuosia joiden aikana tapahtui niin kamalia, että tänä vuonna on ollut uupunut.
Ei sairaassa mielessä, vaan nimenomaan niin että on tajunnut miten paljon aikasemmin tapahtuneet asiat ovat kuluttaneet ja sitoneet energiaa.Nyt on saanut olla väsynyt.
Nyt on voinut opetella elämään ilman että aina on surua ja pelkoa..se on vaikeaa.
Tajuta että kaikki on hyvin - ihan oikeasti.
Ihminen on vahva ja selviää.
Olen usein ennenkin huomannut, että kaikesta huolimatta olen onnellinen.
Elämämme on onnellinen. Murheille en halua antaa jalansijaa.
En koe olevani mikään "super" positiivinen. Enimmäkseen olen kai positiivisen realistinen.
Vanha viisaus sanoi jotain sellaista että: "Elämä ei ole voittamattomia vaikeuksia vaan vaikeuksia jotka pitää voittaa."

Toisaalta tämän bloginkin jo aikoinaan muualla aloitin siksi että tallennan niitä hyviä asioita pääosin muistiin. Blogin myötä, vihdoinkin olen tehnyt jotain säännöllisesti, olen saanut lukea ihanien ihmisten ihanasta elämästä-kiitos jokaiselle blogissaan kirjoittelevalle.
Usein saa nauraa silmät kyynelissä, ihastella toinen toistaan upeampia valokuvia, lukea liikuttavia tarinoita.

En varmasti ehdi koneelle juuri silloin kun vuosi vaihtuu, vaikka rakastan kaikki käännekohtia ja juuri silloin olisi ihana toivottaa Uutta Vuotta. Perinteisesti kuitenkin lasten kanssa illalla on aika paljon puuhaa, mies huhkii töissä aina tämän yön.

Ihanaa, onnellista tai onnellisempaa ensi vuotta ihan jokaiselle!

Tunnelmaan pääsee hoilottamalla ABBA: tahdissa

1 kommentti: