Ohho

Taas meni viikko niin että viuhahti. Niistinköhän sen vahingossa roskikseen?
Sain onneton nuhan. Oikein semmoinen perinteisen nuhan. Pakko niistää koko ajan.
Tuntuu että räkää on koko pää täynnä. Ei tietenkään kuumetta ettei voi olla oikeasti sairas.
Alkuviikon olo oli kurja. Pakko vaan oli pysyä arkitahdissa ja kuskata lapsia.
Niistää, rasvata nenä, niistää, rasvata nenä ja huulet, niistää, juoda, niistää ja rasvata.
Tottakai talvi tuli kunnolla juuri tälle viikolle. Pakkasta, viimaa ja lunta-oikein pyrytti. Tuntui että joka kerta kun piti niistää (ja se oli usein) naama lähtee palasina irti.
Verrattuna normaaliin elämään. En käytä mitään rasvoja. Ihoni on sopiva. Hoidan sitä vedellä ja Aloella. Talvipakkasella hiukan saatan hipaista jotain öljyä.
Olen kemikaalifirmojen kauhuasiakas, minä en osta mitään voiteita. Paitsi käsirasvaa ja en minä nyt sitä sentään naamaan laita.

Talo on kuin pommin jäljiltä. Ei kyennyt tekemään mitään. Suursiivous on meneillään ja sen vuoksi siis paljon tavaraa siellä täällä lojumassa.
Olen siis järjestellyt pieniä juttuja ja niistänyt.

Tänään oli inhimillinen olo. Silitin urakalla vaatteita. Siivosin loput vaatehuoneesta. Se ei ole kertaakaan vielä ollut näin siisti.
Olemme asuneet taloa sentään tasan tarkkaan kolme vuotta.
Olen tyytyväinen.

Lapset on ulkoilleet minunkin puolesta. Lunta piisaa. Ihanaa talvea ja valoa.
Kylmyys on hiukan liikaa puolikuntoisena.

Tänään kaivoimme kaksi potkukelkkaa esiin ja haimme eskarilaisen potkureilla.
Myrsky oli puhkunut jotkut kohdat tiestä näkyviin, mutta hyvin kulki asfaltilla ja hiekallakin-potkia ei voinut.
Suurimma osan matkaa sentään sai potkutella. Ei nyt ihan sellaista upeaa kuin kevättalvella mutta ei ole ikinä ennen voitu kaivaa kelkkoja enne joulua esiin.
Pulkalla on voitu laskea mäkeä jo ensilumilla aina, mutta jalakset vaatii kovan pohjan ja kunnon kelin.
Aikamoinen ennätystalvi taitaa tulla taas. Uutisissa kerrottiin arktisen kylmyyden valuvan koko Suomeen. HRRRRR.
Vähempikin piisais, olohuoneessa ei kohta ole enää edes +15 astetta. Villasukat on pahasti kesken. Uusi villatakkikin pitäisi ostaa.

Sormet jäätyy tässä istuessa illalla ja nenä on kylmä. Lapset niiskuttaa, toivottavasti se ei ole nuha, vain kylmän tuomaa...

Huomenna meille muuttaa kangaspuut hoitoon. Juu, on minulla yhdet jo ennestäänkin.
Mutta kun ystävän puilla ei ole kotia, niin pitäähän ne pelastaa.
Mieskin jo armahti. Ensin sanoi nyreänä että mihin ne muka mahtuu??? Nyt kun viikko-parikin on kulunut, tuumasi että tuohon vaatehuoneeseenko sinä ne laitat pystyyn? EI huono idea lainkaan.
Tiedoksi, meille ei sitten kolmansia puita mahdu, tämä sijaisperhe on täynnä :)
Joskus ehkä saan ikiomat mutta onneksi kutominen ei riipu siitä puiden omistussuhteesta...

Nyt takka on lämmittänyt makuuhuoneen ja pitänee kömpiä vällyjen väliin. Aamulla on aikainen herätys.
Eskarissa kuulemma voi tapahtua kaikenlaista aamutuimaan, joten sinne pitää mennä pikkujouluilemaan jo klo. 08.00. Kerhossa toki juuri huomenna keksittiin pitää adventtihartaus 8.30. Onneksi mies pääsee sinne. Kuskaan siis koko perheen erinäisiin paikkoihin ja hurautan sitten ystäväni kanssa hakemaan niitä puita.

Talvinen tervehdys ja mukavaa adventtia!