"Joulukuu on täynnä
kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua."
~tuntematon
Näinhän se on vaikka mielensä miten koittaisi rauhoittaa.
Joulujuhla jos toinenkin odottaa kuulijaa ja katsojaa.
Maailma pursuaa kaikenlaisia tapahtumia.
Ymmärrän vielä että on vaikkapa yksinäisten joulujuhla tai vanhusten kauneimmat joululaulut tai monia monia muita tapahtumia.
Monelle tämä aika vuodesta on kaikkein kamalin kun joulu keskittyy niin pitkälle kristillisiin perinteisiin ja jos ei niihin niin ainakin perheen ympärille.
On ihana että heille, joilla jostain syystä ei ole lähellä ketään, on myös mahdollisuus tavata ihmisiä jouluisissa merkeissä, jos niin haluaa.
Miten ihmeessä pitää järjestää miljoona tapahtumaa lapsiperheille?
Koulussa, kerhossa, eskarissa on joulujuhlat.
Koulusta, kerhosta ja eskarista mennään joulukirkkoon.
Me emme ainakaan enää repeä mihinkään muuhun, vaikka niin ihanan kuuloisia juttuja joka paikassa onkin.
Kuka niihin ehtii?
On upea ilma, kun ehtisi edes joulumarkkinoille-sellaisille vanhanajan.
Turussa on monena vuonna käyty. Useimmiten on satanut vettä tai ollut muuten pilkkopimeää. Silti se tunnelma on ihana. Se vanha aina miellyttää markkinahumusta huolimatta. Viime vuonna teimme sinne eräänä viikonloppuna retken ja kivaa oli. Pakkasta vain paljon ja piti ihan töikseen miettiä että lapset eivät palellu.
Markkinat olivat taas viikonloppuna.
Lauantaina minä vahdin koiranpentujen syntymää-ihanaa- en sitä mihinkään vaihtaisi.
Esikoisella oli erään harrastuksen päättäjäiset ja kaverin syntymäpäivät ja iskä ja pienet kuskasivat häntä ja viettivät kaupunkipäivää kirjastossa ja jätskillä jne.
Sunnuntain vietimme "uinuen". Minä lepäsin vahtivuoroni jälkeen-neuloin eräälle pienelle ihmiselle myssyä talvipakkasiin. Lapset pelasivat, leikkivät, lukivat sylissä ja kävivät iskän kanssa luistelemassa. Koko päivä oltiin vain. Olisipa aina sellainen sunnuntai!
Näppärä sanoo, että olihan meillä siis _aikaa_ mennä markkinoille.
Se ei olisi ollut sitten enää uinuva sunnuntai.
Eikö kukaan muu tässä maailmassa kaipaa hiljaisuutta, hitautta, pysähtyneisyyttä?
Tämä kiire ja tohina kun ei rajoitu vain joulun aikaan.
Kurkatkaa huviksenne lähialueenne "ilmoituksia". Kaikille päiville voisi buukata pari kivaa juttua, parhaimmille päiville kymmenen.
Miten kukaan ehtii ja jaksaa? Pitääkö ehtiä?
Rauhallista päivää!
Ihana tämä sun joulukalenterisi. Pakko tulla joka päivä kurkkaamaan, vaikka kommentointi on nolottavan vähäistä .. *nolo*
VastaaPoistaMutta aiheeseen. Ei ole pakko jaksaa! Joulu on aivan järjettömän täynnä kaikkea. Yhdelle päivälle katsoin mulle ja likalle ohjelmaa ja sitä olisi ollut aivan pilvin pimein. Kävimme joulumarkkinoilla ja kirjaston askarteluhetkessä, ja siinä oli yhdelle päivälle riittämiin. Tämmöisille maalaistuneille kaupungin valot ja hälinä oli oikea huvipuisto, jonka jälkeen oltiin aivan poikki. Oli ihana tulla kotiin ja vain olla!
Jo yhden lapsen kanssa on ollut vaikka mitä joulujuttua. Saati jos sen kertoisi neljällä! Hatun nosto sinne! Ihanaa joulunodotusta. *hali*
Sinultahan minä tämän tekstin luin! Siteerasin sitä ystävättärelleni tyyliin "luinkohan Hesarista vai mistä..." Sinusta tuli siis valtakunnan isoimman lehden kolumnisti ;-)
VastaaPoistasuvi, kiva että ilahduttaa.
VastaaPoistaItse olen bongaillut monia kauniita kuvia näin joulunaikaan blogeissa.
Minä rakastan runoja (kuten tiedät) ja ne saan siirtymään koneelle helpommin kuin valokuvat...joten on ollut itsellekin ihana kun voi kirjoittaa lempimietteitä ja runoja tänne muidenkin iloksi.
intopii, hih :D
Pitäiskö pistää sinne työhakemus vetämään ;)
Hauska sinänsä, että minua on myös luultu radiotoimittajaksi. Eräs puolivieras ihminen takavuosina ihan vakavissaan ajatteli että olen joku radio"ääni" kun minulla on kuulemma niin miellyttävä ääni, jota ilokseen kuuntelisi. En ollut ikinä tullut ajatelleeksi asiaa. Paitsi että aina olen lukenut ääneen-pienestä asti.
Nyt siis jo kelpaisin Hesariinkin.
Pitää muistaa sitten kun joskus mietin "mikä minusta voisi tulla isona" :)