lauantai 16. tammikuuta 2010

Elokuvissa

Pääsin pitkästä aikaa elokuviin ja hyvässä seurassa.
Tällä kertaa tosin tyttöjen kesken, kutsuin äitini elokuviin. Yleensä kun kutsun hänet lastenvahdiksi-joka hän tosin on mielellään- mutta päätin kerrankin että me voimme nauttia yhdessä. Tiesin hänen ihastuvan elokuvaan samoin kuin itsekin.

Bongasin aivan sattumalta ranskalaisen elokuvan Seraphine.
Se oli sellainen "pakko nähdä tämä"-elokuva minulle.
Rakastan ranskalaisia elokuvia ja tämäkin oli jälleen luottamuksen arvoinen.
Tässä elokuvasta lisätietoa suomeksi.

Suosittelen lämpimästi. Itse en ole kyseisen taiteen ystävä alkuunkaan mutta se ei näyttele elokuvassa pääosaa vaan henkilöhahmot ja miltei hypnoottinen tarinankerronta.

Kun vauhtiin pääsin (ja sattuu olemaan vapaa viikonloppu eikä suuria ohjelmanumeroita perheessä) menen tänään uudelleen elokuviin - rakkaan siskoni kanssa. Odotukset ovat korkealla mainostrailerin perusteella.

Vuorossa on Le concert
Suomeksi tietoa tässä.

Rentoa viikonloppua kaikille!

EDIT: HUOKAUS.(sellainen syvä ja autuas)
Le concert elokuvan voisi tiiviistää siskoni sanoihin: "viimeksi itkettiin varmaan näin paljon kun katsottiin Mamma Mia!" Itkin sekä ilosta että liikutuksesta. Siihen ei paljon tarvita kohdallani mutta nenäliinoja kyllä tarvittiin ja se on jo merkki jostain suuremmasta :D

Tshaikovskin viulukonsertto D-duuri op.35 on aina kuulunut ehdottomiin ikisuosikkeihini.
Äkkiselailulla löysin kaapistani kolme eri versiota ko. teoksesta.

Viulistina Nathan Milstein, orkesterina Wienin Filharmonikot, johtajanaan Claudio Abbado.
Viulistina Vladimir Spikakov, orkesterina Lontoon Sinfoniaorkesteri, johtananaan Seiji Ozawa.
Sokerina pohjalla Pinchas Zukerman, Israelin Filharmonikkojen kanssa, johtajana Zubin Mehta.
Kaikki toki vanhoja mestareita-pitäisi ehkä siirtyä C-kaseteista nykyaikaan ja hankkia joitain nykyisten tähtien levytyksiä...

Tässä muutama bongaus You Tuben suuresta valikoimasta:
Vilmos Szabadi On ehkä lähinnä elokuvan musiikillista versiota. En ehtinyt bongaamaan kuka elokuvan solistina soitti. Orkesteri kuitenkin oli Unkarin filharmonikot.

Täältä löysin oivan arvostelun elokuvasta. Olen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla.
Tosin eroan hänen loppukommentistaan-minä tiedän että joku voi soittaa juuri niin jumalaisesti ja odotin sitä toki musiikilta ennakkoon.

Pojat lähtivät uimaan. Pikkuprinsessa otti eilen illalla yhteen potilaskoiran kanssa-tuloksena päivystyskäynti, antibiootti ja teippi poskessa sekä uimakielto pienen sievän haavan kanssa :(
Me siis teimme täällä ruokaa, piirsimme ja leikimme ja taustalla soi koko talon täyttäen Tsaikovskin viulukonsertto.

Palatakseni elokuvaan, jos siis yhdistetään yksi maailman mestariteos hyvään elokuvaan, jossa on aika mainio juoni traagisin mutta toisaalta lohdullisin kääntein...mitä muuta voi saada kuin loistavan elokuvan.

Käyn aika harvoin elokuvissa. Yksin ei huvita mennä, mies ei ole mikään elokuvafani (nukkua voi kotisohvalla ja paljon edullisemmin kuin elokuvateatterissa) mutta jokin tarkoitus oli sillä että aivan sattumalta surffailin katsomaan leffatietoja ja bongasin nämä kaksi elokuvaa. Hyvä vainuni takaa sen että laatu korvaa määrän mennen tullen.

Pari päivää tässä kulkee pää pilvissä-ne tosin eivät ole kovin korkealla kun roikkuvat harmainan lumisen maailman yläpuolella mutta ei haittaa.

5 kommenttia:

  1. "Pikkuprinsessa otti eilen illalla yhteen potilaskoiran kanssa"

    ??? Siis puriko koira lasta niin, että jouduitte lääkäriin??

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa vaarallisemmalta kuin on.
    Koira siis nukkui sikeästi sohvalla. Pikkuneiti riehui kiellosta huolimatta.
    Hän hyppäsi koiran päälle pää edellä. Koira säikähti ja ensimmäinen mitä se sanoo puolustuksekseen on Räyh Räyh Räyh "Älä tule mun päälle tuolleen!" ja ensimmäisenä on vastassa hammas kun avaa suun tuommoiseen :(
    Joten pääedellä mennyt prinsessa sai poskeen pienen viillon. Koira ei siis tietentahtoen purrut mutta naama vain oli lähempänä kuin piti.
    Lääkäriin mentiin varuiksi. Puremahaavassa on aina vaarana tulehdus ja lisäksi halusin lääkärin "varmistuksen" omalle käsitykselleni siitä että haava on pieni ja siisti ja siten vaaraton ja paranee teipattuna.

    Meillä jokainen lapsi on jossain vaiheessa elämäänsä kokeillut tuon aivan saman tempun.
    Vaikka kuinka on vahdittu ja varoitettu.
    Edesmennyt whippet, joka oli rauhallisuuden perikuva toimi aivan samoin kuin esikoinen aikanaan loikkasi riehuessaan sen päälle yllättäin.
    Kuitenkin jo leikki-ikäinenkin lapsi on aikamoinen massa kun rysähtää nukkuvan koiran päälle ihan suinpäin.

    Vahingot olivat siis lähinnä henkisiä puolin ja toisin. Pikkuneiti ihmetteli että eikö koira tykkääkään hänestä? Hän kun on koiran ahkerin halailija ja ilmoittaa aina miten koira tykkää hänestä ja hän koirasta.
    Koira oli niin pahoillaan ja syyllinen huomattuaan mokansa tilanteen arvioinnissa, että!

    VastaaPoista
  3. Pakko vielä lisätä, vaikka jokainen on kokeillut siis miten käy kun umpiunessa olevan korian kimppuun hyökkää, ei kukaan ennen ole päätynyt lääkäriin. Jälki on tullut huuleen/otsaan tms paikkaan, josta ei ole tarvinnut hermostua.
    Mikä siinä onkin että lasten pitää kielloista huolimatta sukeltaa pääedellä :(
    Sama koskee rautaista porttia (vanhassa pihassa) ja nykyisen kodin tiiliseinää-olohuoneessa.
    Eikä uskota sanomisesta ja varoituksista vaan vasta kun jotain on sattunut.

    Muistan lapsena että äitini viljeli sanontaa: "Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis"

    VastaaPoista
  4. No ihmettelinkin, miten siihen niin rauhallisesti suhtauduit! Itsehän se on kaikki kokeiltava. Sitten vasta oikeasti tietää. ;)

    VastaaPoista
  5. Kiitos vaan näin jälkikäteenkin vielä leffasta. Selkeestikin pitää lähteä leffaan aina kun ei odota siltä mitään, niin yllättyy täysin ja istuu vedet silmissä nenäliinapaketin kanssa ;D

    VastaaPoista