torstai 14. lokakuuta 2010

Sää

Sää on suosinut meitä. Se on tänään näyttänyt kaikki temppunsa.
On paistanut aurinko. Satanut kaatamalla. Tuullut kovaa. Paistanut jälleen kirkkaalta siniseltä taivaalta ja satanut kaatamalla. Jottei elämä kävisi tylsäksi, tuli oikein kunnon raekuuro.
Sitten paistoi taas aurinko ja satoi kaatamalla. Tuuli ryskii nurkissa ja piipun kautta hakkaa uunien peltejä.

Se on syksy ihan tosissaan. Lehdet irtoavat myrskytuulessa vihdoin puista ja lentelevät ympäri pihaa.

Yöllä ajattelin että tukehdun. Kurkku tuntui turpoavan umpeen. Aivan kuin olisi vahingossa nielaissut koko neulatyynyt terävät päät edellä.
Keuhkoputkessa poltti ja jyskytti jos piti niellä.

Unissani mietin, mitä kannattaisi tehdä.
Jos koitan löytää unissani oikean homeopaattisen aineen, käy helposti niin että olo vain pahenee. Jotenkin yskän kohdalla sääntö "oire voi ensin pahentua ja sen jälkeen helpottaa" kuntuu pätevän ikävän täsmällisesti. En halunnut yskänkohtausta, sillä toistaiseksi olen saanut nukkua yöt yskimättä.
Hunajapurkki oli kaukana keittiössä-ajatuskin sen hakemisesta vilutti.
Vähimmän vaivan säänöllä keksin että Aloe Gelly- perheen pelastaja, on ihan lähellä kaapissa.
Hain pienen nokareen sitä ja nielaisin....helpotti heti. Tänään olen uusinut tuon konstin monta kertaa ja leikkinyt mykkää.

Koko viime viikon podin jo lievää kurkkukipua. Tällä viikolla se on päivä päivältä pahentunut.
Jos puhun, se villiintyy.
Kokeilpaa huviksenne luotsata neljää lasta ja kahta koiraa mykkänä.
Minäpä osaan-vaikka hieman raskasta se on.
Ensimmäinen aamu sujui loistavasti. Lapset varmaan silkasta hämmästyksestä tekivät mitä tuijottamalla ja elehtimällä pyysin.
Tänään aamu oli jo astetta haastavampi, yhtään ei voinut puhua, heti sai yskiä niin että tuntuu kuin pää räjähtäisi, keukot halkeaisivat ja kurkkua repeäisi.

Jos tällä "mykkäkoululla" kykenen huomenna vastaamaan pakollisiin kysymyksiin ja tervehdyksiin lentokentillä. Lentokoneessa sitten voinkin elehtiä lapsille ja saada hullun maineen ;)

Olen siivonnut vaatehuoneessa vaatteet paikoilleen, pakannut matkalaukkua ja puuhaa lapsille mukaan. Emme tosiaankaan tarvitse repullista puuhaa lyhyillä lennoilla, mutta kaipaamme sitä takuulla junamatkalla kotiin päin halki Ruotsin.

Lapset ovat leikkineet koulua. Välillä meno on riehumista mutta päätin noudattaa taktiikkaa-riehukaa nyt niin jaksatte huomenna istua- olen päättänyt että se toimii.

Myrsky yltyy jälleen. Nurkat paukkuvat ja puut huojuvat. Sade hakkaa kattoa.
Huomenna voisi olla kiva, kirkas ja tyyni sää. En kaipaa myrskyä, enkä muitakaan jännitysmomentteja matkalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti