maanantai 14. helmikuuta 2011

Juustosydän

 


Tällainen syntyy, kun jääkaapissa on juusto, jonka olin unohtanut käyttää.
Gruyere-pala
Emmental-pala(punainen)
Feta-pala, kaikki raasteeksi/muruksi
Pinaattia pakastepussillinen
Persiljaa pakastimesta
Yrttisilppua pakastimesta (omassa sekoituksessani oli rosmariinia, timjamia, vuohenputkea,voikukkaa,persiljaa, basilikaa, meiramia, minttua, nokkosta ja kenties vielä jotain mitä en enää muista)
Sipulin vartta työpöydältä
Purjoa pakastimesta
Valkosipulin pikkuruinen kynsi
vielä pienempi chili
hiukan pippurisekoitusta
4 kananmunaa
ihan pieni liraus kermaa
Olin ajatellut lisätä parsakaalia ja kaurahiutaleita.
Parsakaalit eivät mahtuneet vuokaani tällä kertaa ja kaurahiutaleet unohdin.

Kaikki sekoitetaan kaamean vihreäksi mössöksi ja isketään juuri käsillä olevan uunivuokaan.
(itselläni näppärä silikoninen)
Uuniin arvoin summamutikassa 180 astetta ja iskin vuoan uuniin lämpenemään.

Lounasta tehdessä ja samalla kylään tulleen äitini sekä lasten kanssa höpöttäessä meinasin unohtaa koko paistoksen uuniin!
Onneksi ei käynyt kuinkaan.
Koko iltapäivän paistos odotteli uunin päällä viilenemässä lautasella. Mies söi siitä hyvällä halulla palan.

Iltasella urheilun jälkeen lapset pisteli siitä puolet nassuun tyytyväisesti mussuttaen.
Kuulemma oli heidänkin mielestään tosi hyvää.

Ihanan suolainen, sellaisenaan viileänä suussa sulava.
Kaurahiutaleet olisivat ehdottomasti parantaneet koostumusta ja hieman tasoittaneet suolaisuutta mutta kukaan muu ei eroa huomannut.
Fetan voisi korvata myös hyvin raejuustolla, sen koostumus olisi samanlainen ja suolattomampi.

Hyvää oli ja täyttävää.
Posted by Picasa

2 kommenttia:

  1. No sinähän se kätevä emäntä olet <3

    Juuri tuota taitoa ihailen ihmisissä: tehdään superherkkuja ihan noin vain, käsillä olevista aineksista, ja suurella sydämellä. Nam!

    VastaaPoista
  2. Heh :)
    Kaikki lähtee siitä että ruoka on meillä asia josta ei tingitä-toisaalta sitä ei myöskään tuhlata.
    Kun väkisinkin joskus käy hutiarvioita, niinkuin vaikka nyt tuo gruyere-pala. Ostin sen ihan varta vasten tehdäkseni syntymäpäiville suolaisen piirakan. Ne on lemppareitani ja vieraamme rakastavat niitä.
    Sattuneista syistä ei oikein ollut kaikki ajatukset samassa päässä sillä viikolla, joten en ostanut lainkaan jauhoja. (normaalisti niitä on _aina_ kaapissa mutta juuri tällä kertaa ei ollut.
    Joten ei pohjaa-ei piirakkaa-uudelleen kauppaan ei ehtinyt/jaksanut mennä.

    Juusto jäi kaappiin ja sitten edellispäivänä sen huomasin ja samalla myös sen että ei se säily ikuisesti....siitä se ajatus sitten lähti :)

    On muuten tänään kylmänä edelleen älyttömän hyvää. Pistin juuri kuivahtaneen leivänkannikan päälle.
    Teen tätä varmasti uudelleenkin.

    Oikein alkoi kutkuttamaan miltä Aura-juusto maistuisi tässä.

    VastaaPoista