Tehdään siihen äkkiä suklaakuorrutus. Helppoa. Keksitään koristella se valkosuklaalla juhlan kunniaksi. Ajatellaan mennä siitä missä aita on matalin ja sulatetaan suklaa omassa kääreessään. Kokeiltu monet kerrat-helppo leikata kulma auki ja pursotella.
Kas ei tällä kertaa...Suklaa valahti kakun päälle saumasta :(
Mietitään pari sekunttia ettei suklaa ehtisi jähmettyä...ja keksitään vedellä viiltoja siihen veitsellä. Tulee hieno! MUTTA Veitsi putoaa kädestä keskelle kakkua ja kuvio suttaantuu...
Mietitään jälleen pari sekuntia ja todetaan että tehdään lisää viiltoja ja kohta melkein peittyy.
Noin. Helppoa.
Kakusta tuli syntisen ihanan makuinen ja koostumukseltaan täydellinen. Olkoonkin että pieni sokerileipuri minussa sai tuta että kiire ei sovi eikä väsy.
Mutta kelpasi tätä syödä mussuttaa sängyssä aamutuimaan koko porukalla.
Isä peittyi itsetehtyihin kortteihin ja lahjoihin, joita lapset pienintä myöten hartaasti ja salassa pitivät.
Voi että, voi sieluni silmin kuvitella, miten ihana aamu teillä on ollut :) Se pienten salassapito ja kaikki :)
VastaaPoistaKakku oli komea, onnistunut epäonnistuminen!
:D Niimpä, isiä herätettiin _vasta 9 jälkeen_ siihen saakka lapset kihisivät ja ei edes lastenohjelmat meinanneet pitää heitä aloillaan.
VastaaPoistaIsi sai silmät kahden yövuoron jäljiltä auki vain koska kahvi oli niin vahvaa että lusikka ois pysynyt siinä varmaan pystyssä.
R&T
Vau! Kyllä siitä mielikuvituksesta vain on apua ongelmanratkaisussa! Hieno kakku tuli!
VastaaPoistaKiitos :)
VastaaPoistaMutkista huolimatta kakku oli ehdottomasti herkullisin mitä koskaan ollaan syöty!
R&T
Oih, upea kakku!
VastaaPoistaBlogisi päivitykset eivät siis edelleenkään näy listallani :(
Ansku, kiitos sinullekin :)
VastaaPoistaOuto juttu tuo päivittyminen. Jos joku tietää syyn, saa kertoa! Kiitollisena otetaan tieto vastaan.