Tuumasi Kissa Karvinen aikanaan. Muistan lukeneeni divarista löytämiäni sarjiksia lapsena.
Tänään yhdyn Karvisen mielipiteeseen täysin.
Eskarissa oli tänään valokuvaus ja vein siis lapsen sinne normaalia aikaisemmin
ja sopivasti väliveli tuli kyydissä kun koulu alkoi hälläkin aikaisin.
Olimme siis pikkuneidin kanssa kotona siihen aikaan kun yleensä vasta tehdään lähtöä.
Irrotin eteisen välioven sarnoiltaan ja eteisessä olevan komeron oven samoin.
Pikkuneidilläkin oli tänään maanantai. Mikään ei onnistunut ja kaikki oli vaikeaa ja kaikesta piti itkeä.
Totesin, että siihen auttaa parhaiten päiväuni ja niin hän päätyi aamupäivän päikkäreille.
Viime vuonnahan useana päivänä viikossa pikkuväki veteli täällä hirsiä pari tuntia eskarin aikana
ja niin jaksoivat paremmin elellä iltapäivän sovussa.
Nyt niiden puute näkyi selvästi.
Kun talo oli hiljainen ja ulkona satoi, ajattelin tosissani aloittaa eteisen tuulikaapin remontin.
Huono idea.
Irrotettuani kolme pitkää naulaa ja levyn palan, huitaisin itseäni sorkkaraudalla poskipäähän.
Verta, ja jomotusta.
Onneksi on EA-taidot kunnossa.
Sain vuodon loppumaan alkuunsa, kylmää silmän alle ja laastarin kuontaloon.
Sitten se menikin näppärästi päikkäriaika nojatuolissa istuskellen, kylmäkalle poskella ja niska jumissa. Homeopaattisesti sain sen jomotuksen lakkaamaan.
Hulluinta on se, että etukäteen murehdin vain sitä että keikkuessani jakkaralla, vaarana on pudota/jakkara lipsahtaa ja se on turmiollista pienessä tuulikaapissa, jossa putoaa naulakkoon.
En tajunnut olevani itselleni vaaraksi ihan peru työkalujen kanssa.
Noh, en olekaan koskaan tykännyt sorkkaraudasta.
Vasara ja ruuvari on minun kavereita.
Puutarhassa oksasaha ja sekatöörit ei ole koskaan pettäneet.
Pitäydyn lestissäni.
Lohduttaa hiukan se, että rakas illalla sai huhkia ihan tosissaan että sai irti sen mihin minä en pystynyt.
Päivän kevennys:
Väliveli ilmoitti että huomenna hän aikoo lunastaa koulupäivän.
Minä kysyin että MITÄ sinä tarkoitat?
"No lunastan koulusta!"
Sitten minulla välähti, LINTSAAT!? No miksi ihmeessä?
Et lintsaa, ihan höpöjä puhut.
Mistä lie asia pälkähtänyt päähän. Unohtui saman tien kun alkoivat jutella jostain muusta vohveleita, hillolla ja kermavaahdolla mussuttaessaan.
On myös aika vaarallista kun ekaluokkalainen on niin etevä kirjoittamaan.
Lahjatoivelistat joulupukille on kirjoitettu jo tänään.
Vain lohikäärme sanasta puuttui R ja sekin löysi sinne kun kysyin
että keksitkö mikä tuosta sanasta pitää korjata?
Kysyin, että miksi jo nyt, niin kuulemma siksi, että jos Lego lehtinen katoaa,
niin nyt on toiveet kirjattuna talteen.
Käänsin asian niin, että entiset Legot sitten pitää kasata ja ne joilla ei aio leikkiä, pitää myydä vaikka kirpparilla. Uusia ei mahdu rajattomasti. Silmät kolikon kuvia säihkyen lähtivät järjestämään Legojaan.
Hassut.
Annoin monen monta purkkia ja järjestävät ne nyt _ehkä_ tyyliin:
Annoin monen monta purkkia ja järjestävät ne nyt _ehkä_ tyyliin:
poliisiauton paloja, paloauton paloja, merirosvoja, ralliautoja, laivan osia....
niin että niistä helpommin voisi koota ohjeiden mukaiset rakennelmat uudelleen.
Pääosin kun toteuttavat itseään hyvin luovasti ja sitten harmittaa kun tahtoisinkin kasata jonkun vanhan ohjeen mukaan ja palat ovat hujan hajan ripoteltuna erinäisiin kohteisiin.
Tiedän että olen huomenna osa projektia-tänään vetosin kipeään silmäkulmaan ja näytin kovin surkealta.
Ai niin, äidinkielessä oli ollut kirjain S.
Kuvaruutun saa itse keksiä ja kirjoittaa aina kyseisellä kirjaimella alkavia sanoja.
Väliveli oli sitten kovin täkäläisellä murteella kirjoittanut komeasti.
SIÄNI.
Että piti äidin nieleskellä ettei vallan loukkaavasti hirnuisi.
Pidättäydyin toteamaan että olet aika liikuttava.
Meillä kun ei puhuta täkäläisellä murteella.
Kirjakielellä sana on SIENI.
Eikä me kyllä sanota siäni-mutta kai murre tarttu vaikkei se kotimurre olekaan.
Pieni sieni vai piäni siäni.
Miten teilläpäin vääntyy?
Murteet sinänsä ovat ihania.
En niitä vastaan ole ja todellakaan ei puhuta mitään kirjakieltä.
Jos nyt tuosta vaikka sen käsityksen vahingossa saisi?
Turun seudun murteessa tökkii kuitenkin pahasti juurikin tapa vääntä e ä:ksi.
Samoin kaatusin, juoksisin tyyppiset aivan mielipuoliset sanat.
"Äiti mä juoksisin ja sit kaatusin välitunnilla!" *auts* sanoo kielikorva.
No se siitä, hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti