Päivät ja viikot suihkivat hurjaa vauhtia.
Hammaslääkäriä, koululääkäriä, vanhempainiltoja, ja kasvukeskusteluja. Normaalit arkirutiinit siihen päälle, niin ei tarvitse hetkeäkään miettiä, mitä tekisi.
Ihanalta herkulta tuntuu se, että lokakuussa ei ole vielä montaakaan merkintää-kalenteri näyttää valheellisen seesteiseltä.
Nautin siitä ajatustasolla hetken.
Taikasanoja en ole kuullut. Alkaa jo hiukan suorastaan ärsyttää. Kaivuutyön alkaminen on nyt kuluttanut energiaa mielessä koko kevään ja kesän-seuraavaksi alkaa stressata että tuleeko talvi ennen kaivuria.
Eteisen kattopaneelit on kuitenkin jo ostettu. Ysi askel edetty.
Purin stressiä ja shoppailin, kävin Kauppatorilla hakemassa ihanaa purjoa, sipuleita, porkkanaa, perunaa.
Urakalla kuorin ja pilkoin ja pakastin osan. Keitin sadonkorjuusosekeiton-höystin Aurajuustolla.
Leivoin pikaisen omppupiirakan ja sipuleita pilkkoessa vesi herahti kielelle ja melkein maistoin sipuli-vuohenjuustopiirakan suussani. Eskarilaista hakiessa koukkasin lähikaupan kautta ja hain puuttuvan juuston ja lehtitaikinan ja taion piirakan. Se oli herkullisempaa kuin olin muistanutkaan kuvitella.
Äkkiä uusiksi.
Tänään vietin taas ihanan aamukahvihetken kolmen ystävän kanssa. Vertaistuki on aina yhtä kallisarvoista. Tällä jaksaa taas.
Sataa sataa ropisee, pili pili pom. Kaatosade ei kyllä kuulosta enää pilipomilta, vaan lähinnä kohisee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti